Hyppää sisältöön

Taide ja arkkitehtuuri

Pyhän Henrikin katedraali on maamme vanhimpia uusgoottilaisia kirkkoja. Sen on suunnitellut Suomen intendenttikonttorin saksalaissyntyinen yliarkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann (1803-1870). Lohrmann seurasi virassaan Carl Ludvig Engeliä. 

Punatiilisen kirkon pääoven yläpuolella kohoaa kellotorni. Kelloon on kaiverrettu omistuskirjoitus D.O.M. Beatissimae Virgini Mariae et St. Henrico MDCCCLVIII (Kaikkivaltiaalle Jumalalle, autuaalle Neitsyt Marialle ja pyhälle Henrikille 1858). Kirkon julkisivulla on kolme kuvapatsasta. Ylinnä on pyhä Henrik, jolle kirkko on omistettu ja joka on Helsingin katolisen hiippakunnan ja koko Suomen taivaallinen suojelija, vasemmalla pyhä Paavali ja oikealla pyhä Pietari. Sakramenttikappelin ulkoseinässä Tehtaankadun varrella on keraaminen krusifiksi, joka on valmistettu Hollannissa vuonna 1950. Kuorin takan olevalla kummulla on ranskalaisen kuvanveistäjän Eugène Lapayren (1846-1926) ja hänen työtovereidensa Pariisin työpajassa veistämä Lourdesin Neitsyt Marian patsas, jonka restauroi vuosina 2012-2013 nicaragualainen taiteilija Sergio Rodas. Patsas asetettiin uuteen suojakatokseen ja siunattiin juhlallisesti 28.4.2013.

Kirkon sisätilat uudistettiin viimeksi vuonna 1981 arkkitehti Olof Hanssonin suunnitelmien mukaan. Ulkoasultaan rakennus on pysynyt lähes muuttumattomana. Sen kuoria tosin pidennettiin vuonna 1962. Kirkkosalin lasimaalaukset on valmistanut 1962-1965 hollantilainen taiteilija René Groenen (1924-). Ikkunat asennettiin lokakuussa 1965; kaksi niistä lahjoitti Elisabeth von Julin. Kirkon kaikki lasimaalaukset peruskorjattiin 2000-luvun alussa.

Lasimaalaukset sisäänkäynnistä alkaen vasemmalla puolella:

  • pyhä Jeesuksen (Avilan) Teresa; enkeli ja Teresa
  • Johannes Kastaja; Kristuksen kaste, Neitsyt Maria ja pyhä Elisabet, Johannes Kastajan mestaus
  • Kristus, kaikkeuden kuningas; Jeesuksen pyhä sydän, Pontius Pilatus tuomitsee Jeesuksen kuolemaan
  • autuas Hemming ja pyhä Birgitta; ristiretki
  • Assisin pyhä Franciscus; Franciscuksen kuolema
  • vertaus tuhlaajapojasta

Sisäänkäynnistä alkaen oikealla puolella:

  • Cascian pyhä Rita; Kristus ilmestyy hänelle, elämän puu
  • pyhä Anna, Neitsyt Marian äiti; Anna ja Joakim kohtaavat Jerusalemin portilla
  • Neitsyt Maria, taivaan kuningatar; ristiinnaulitseminen
  • pyhä Eerik ja pyhä Henrik; heidän matkansa Suomeen
  • pyhä Dominicus; Neitsyt Maria ilmestyy hänelle, enkeli ruokkii ensimmäiset dominikaanit
  • vertaus laupiaasta samarialaisesta


Ristintie

Kirkkosalin seiniä kiertää sakramenttikappelin vierestä alkava ristintie, joka kuvaa Jeesuksen kärsimishistoriaa Pontius Pilatuksen tuomioistuimesta hautaan laskemiseen. Neljäntoista aseman pronssivärisiksi maalatut taulut on valettu metallista Ranskassa 1800-luvulla. Kirkkosalin seinillä on myös kaksitoista vihkiristiä kynttilöineen. Ne muistuttavat kirkon vihkimisestä vuonna 1904.

Urut

Urkuparvella ovat tukholmalaisen Richard Jacobyn tehtaan valmistamat urut vuodelta 1967. Uruissa on kaksi sormiota ja jalkio, 17 äänikertaa paisuttimella ja kolme koppelia eli yhdistävää äänikertaa, yhteensä 1003 pilliä. Urut edustavat 50-60-luvuille tyypillistä kompromissityyliä.

Parven alla vasemmalla on muistotaulu paavi Johannes Paavali II:n Suomen-vierailusta vuodelta 1989. Takana vasemmalla on kaksi rippituolia. Oikealla seinällä on kreivitär Leopoldina Cicognan (1790-1874) muistotaulu. Hänen tukensa ansiosta kirkko aikoinaan rakennettiin. Muistotaulun valmisti 1953 firenzeläinen taiteilija Natale Lecci ja sen lahjoitti professori Roberto Wis. Urkuparvea kannattavissa pylväissä on keskikäytävän molemmin puolin marmoriset vihkivesiastiat.

Kirkon kuori

Kirkon kuorissa on alttari, jonka sisään kirkkoa uudistettaessa 1980-1981 sijoitettiin pyhän Cyprianuksen, pyhän Olavin ja pyhän Birgitan pyhäinjäännöksiä eli reliikkejä. Alttarin etuseinässä on vitriini, johon kansallispyhimyksemme pyhän Henrikin reliikki asetettiin juhlallisesti 19.1.2000. Alttarin takana on piispainistuin, jota koristaa Suomen apostolisen vikaarikunnan ensimmäisen piispan Michael Buckxin vaakuna. Alttarin yläpuolella on myöhäiskeskiaikainen triumfikrusifiksi. Kuorin etuosassa on tammesta veistetty lukupulpetti eli ambo.

Kuorisyvennyksessä on kirkon kolme vanhinta lasimaalausta, keskellä ristiinnaulittu Kristus Golgatalla Neitsyt Marian ja pyhän Johanneksen kanssa, vasemmalla pyhä Henrik ja oikealla pyhä Birgitta.  Ne on lahjoittanut Mary Ryan vuonna 1907 silloisen kirkkoherran isä von Christiersonin kunniaksi. Lasimaalaukset valmisti Englannissa 1907-1908 birminghamilainen Jones & Willis. Pyhää Birgittaa esittävä ikkuna tuhoutui osittain pommituksessa elokuussa 1944, ja sen korjasi Helsingissä S. Vuorio.

Kuorin sivuilla on kaksi taitelija Johann Friedlin (1863-1937) 1936 veistämää kuvapatsasta, vasemmalla Neitsyt Maria ja oikealla pyhä Joosef. Kummassakin patsaassa on mukana Jeesus-lapsi, Joosefin patsaassa lisäksi karitsa. Friedl veisti myös piispanistuimen ja kuorituolit.

Sakramenttikappeli

Picture Lue katedraalin historiasta täältä.Kuorin vieressä oikealla on sisäänkäynti niin sanottuun sakramenttikappeliin. Sen sydämenä on alttarin päällä oleva alttarikaappi, tabernaakkeli, jossa säilytetään kaikkeinpyhintä sakramenttia eli pyhiä hostioita, jotka ovat messussa pyhitettyjä ehtoollisleipiä.

Tabernaakkelin toivat Yhdysvalloista Kalleimman veren sisaret (CPPS) ja se sijoitettiin alttarille 1980-luvun lopussa. Se korvasi aiemman, firenzeläisen kultasepän Bino Binin (1916-2007) valmistaman pienemmän tabernaakkelin, jonka lahjoitti kirkolle professori Roberto Wis 1950-luvulla.

Alttarin takana oleva Kristus-mosaiikki on 1980-luvulta. Se on valmistettu Firenzessä ja sen lahjoitti seurakunnalle professori Wis kirkkoherra Adrian Borstin 50-vuotispäivän yhteydessä. Sakramenttikappelissa säilytetään myös kastemaljaa, joka kasteen sakramenttia vietettäessä voidaan nostaa myös kirkon pääalttarin eteen. Kappelin lasimaalaukset kuvaavat apostoleita. Ne ovat suomalaisen Kitty Liljequistin käsialaa, suunniteltu ja valmistettu 1957-1958. Kirkon kaikki lasimaalaukset restauroitiin 2000-luvun alussa. Työn teki Saksan Paderbornissa toimiva yhtiö Glasmalerei Peters, joka on perustettu 1912 ja on erikoistunut juuri ikkunamaalausten restauroimiseen ja kunnostamiseen.

Yllä oleva teksti perustuu Pyhän Henrikin katedraalia esittelevään esitteeseen. Tekstin on toimittanut Pentti Hongisto, Diana Kaley, Anu Salminen, Meiju Salonen ja Marko Tervaportti. Copyright © 2010, 2013 Katolinen tiedotuskeskus