Pyhän Henrikin katedraalin historiaa |
Katolisen kirkon vaiheita Suomessa
Katolinen kirkko Suomessa on osa yleismaailmallista katolista kirkkoa, joka koostuu eri puolilla maailmaa toimivista, Rooman piispan eli paavin kanssa yhteydessä olevista paikalliskirkoista. Näin katolinen kirkko muodostaa yhden opillisen, liturgisen ja hierarkkisen kokonaisuuden, joka kaikkialla maailmassa ammentaa elämäänsä kuitenkin myös paikallisen kulttuurin muotoja ja erityispiirteitä.
Suomeen katolinen kirkko asettui pysyvämmin jo 1100-luvun puolivälissä, kun Ruotsista tullut piispa Henrik osallistui lounaisrannikolle suuntautuneeseen ristiretkeen. Tämän marttyyrinä kuolleen piispan uhri kantoi hyvää hedelmää, ja kristinuskon asema Suomessa vahvistui ja syveni seuraavien vuosisatojen ajan; kymmenet keskiaikaiset kivikirkot ja maamme henkinen ja hengellinen kehittyminen tuona aikana ovat pitkälti katolisen kirkon työn tulosta. 1520-luvun reformaation jälkeen katolisen uskon tunnustaminen tuli kielletyksi. Katolilaisuus saattoi merkitä kuolemanvaaraa. Tilanne parani vasta paria vuosisataa myöhemmin. Ensimmäinen katolinen seurakunta uudella ajalla perustettiin Viipuriin vuonna 1799. Viitisenkymmentä vuotta myöhemmin toiminta vakiintui myös Helsingissä. Suomen itsenäistyttyä (1917) Suomessa toimivasta katolisesta kirkosta muodostettiin apostolinen vikaarikunta, ja vuonna 1955 se korotettiin itsenäiseksi hiippakunnaksi. Pyhän Henrikin katedraali
Pyhän Henrikin katedraali on Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva katolinen piispankirkko, joka on rakennettu vuosina 1858-1860 Suomen ollessa keisarillisen Venäjän suuriruhtinaskunta.
Helsingissä kirkkoa tarvittiin aluksi varsinkin Venäjän armeijassa palvelevia sotilaita sekä Suomeen tulleita kauppiaita ja taiteilijoita varten. Rakennushankkeen pani alulle kenttäpappi, isä Ignatius Gorbacki, ja sitä tuki kenraalikuvernööri Friedrich von Bergin italialaissyntyinen puoliso, kreivitär Leopoldina Cicogna (1790-1874). Kirkko siunattiin käyttöön 16.9.1860, mutta sen vihkiminen viivästyi yli neljäkymmentä vuotta. Lähellä Pietaria sijainneen Mohilevin arkkihiippakunnan arkkipiispa Jerzy Szembek vihki kirkon juhlallisesti pyhän ristin ylentämisen päivänä, 14. syyskuuta vuonna 1904. Ensimmäiset puoli vuosisataa seurakuntaa hoitivat Pietarista tulleet puolalaiset papit. Uuden ajan ensimmäinen suomalainen katolinen pappi, isä Wilfrid von Christierson toimi seurakunnan kirkkoherrana 1906-1911. Pyhän Henrikin kirkko on ollut piispankirkko vuodesta 1920, jolloin Suomen apostolinen vikaarikunta perustettiin ja maamme sai ensimmäisen katolisen piispan sitten Arvid Kurjen, joka kuoli 1520-luvun alussa. Helsingin hiippakunnan katedraalina eli tuomiokirkkona se on ollut vuodesta 1955, jolloin paavi Pius XII korotti vikaarikunnan tavanomaiseksi hiippakunnaksi. |
Hiippakunnan elämä
Helsingin katolisessa hiippakunnassa oli vuoden 2013 alussa lähes 12500 rekisteröityä jäsentä. Jäsenmäärä kasvaa useita satoja vuodessa kasteiden, maahanmuuton ja kirkkoon liittymisen takia. Vähän yli puolet jäsenistä on ulkomailta Suomeen muuttaneita katolilaisia, heidän joukossaan monia pakolaisia.
Hiippakunnassa on edustettuna lähes sata eri kansallisuutta. Kirkon jumalanpalveluselämä toimii tärkeänä yhdistävänä tekijänä kaikkien katolilaisten välillä. Sen ja siihen liittyvän sielunhoidollisen ja sosiaalisen työn merkitys ulkomaisten katolilaisten Suomeen kotoutumisessa ja yhteiskunnalliseen elämään integroitumisessa on merkittävä. Toisaalta kirkon kansainvälisen luonteen kautta myös suomalaiset katolilaiset oppivat elämään luonnollisella tavalla hyvin monikulttuurisessa yhteisössä. Hiippakunnassa on kahdeksan seurakuntaa, joista kaksi on Helsingissä. Valtaosa papistosta on tullut Suomeen ulkomailta. Hiippakunnan piispana on toiminut syksystä 2009 alkaen monsignore Teemu Sippo SCJ. Katolinen kirkko Suomessa on virallisesti rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta. Sellaisena se ei kuitenkaan ole oikeutettu keräämään kirkollisveroa, vaan se on täysin jäsentensä vapaaehtoisen tuen varassa. Tästä syystä esimerkiksi kirkon papisto ei saa palkkaa ja kirkkorakennusten kunnossapitäminen on seurakunnille lähes ylitsepääsemätön rasitus.
Katso kuvakooste Pyhän Henrikin katedraalista menneinä vuosikymmeninä.
|